Nuoret hengaavat ulkona maalamassa graffitiseinää

Energiaa ja iloa harrastuksesta - aikuisenakin

Pinja 10.1.2018

Kello kilahtaa neljä, suljen läppärin, kiitän työkavereita kuluneesta työpäivästä ja suuntaan toimiston loisteputkien valosta ulos pimeään joulukuiseen maanantai-iltaan. Haukottelen ja kiirehdin kotiin syömään päivällistä ennen illan kuorotreenejä. Ruuan jälkeen käyn pitkäkseni sohvalle ja suljen hetkeksi silmät. Voisinpa vain jäädä tähän köllimään loppuillaksi! Mitä ajattelin silloin alkusyksystä, kun lupauduin ehtimään - tai oikeastaan jaksamaan treenata kolme tuntia putkeen maanantai-iltaisin! Maanantai-illat kun ovat olleet minulle aina hetkiä viikosta, jolloin olen kaikista väsynein.

Pakotan kuitenkin itseni pakkaamaan laukkuun nuotit ja suuntaan entistä pimeämpään ja loskaisempaan joulukuun säähän. Perille päästyäni moikkaan muita kuorolaisia ja aloitamme äänenavauksen. Laulamme läpi haastavaa teosta - ensimmäistä kertaa alusta loppuun ilman pysähdyksiä. Viimeisen sävelen jälkeen kasvoilleni nousee hymy, joka ylettää korvasta korvaan: nyt muistan, miksi jaksoin tänäänkin pitkän ja raskaan työpäivän jälkeen raahautua treenaamaan. Tämähän on kivaa!

Kolme tuntia hujahtavat hetkessä. Välillä huomaan olevani flow-tilassa - keskityn vain musiikin tuottamiseen yhtenä soittimena yhdessä muiden kuorolaisten kanssa. Olen unohtanut työstressin, kalenterissa olemassa oloaan muistuttavat velvollisuudet ja oikeastaan koko muun maailman olemassa olon. Ja mikä parasta: kolmen tunnin ajan kännykkäni on ollut äänettömällä laukussani ja kukaan ei ole kaivannut minua, vaikka en olekaan vastannut lukuisiin viesteihin tai tarkistanut eri some-kanavia. Treenien lopuksi lähden iloisena ja virkistyneenä kohti kotia. Tällä energialla jaksaa taas läpi parin kiireisen arkipäivän.

Uusi harrastukseni ei ole ainoastaan tehnyt arjesta juhlaa; samanaikaisesti kuorokavereista on tullut ystäviä, olen saanut kokea huikeita kokemuksia ja tuntea iloa oppiessani uutta. Koen, että nämä asiat ovat rikastuttaneet elämääni ja parantaneet mielenterveyttäni. Samaa mieltä olivat kaverini, joilta kysyin, miksi he harrastavat kukin jotakin. He kertoivat esimerkiksi, miten harrastuksessa on ihanaa, kun saa keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan. Taiteen avulla he opettelevat ymmärtämään maailmaa ja kulttuureita paremmin, liikunta auttaa selvittämään päässä pyöriviä asioita.

Myös monet tutkimukset tukevat näitä kokemuksia: mielekäs harrastus edistää mielenterveyttä.

Valitettavasti usein meille käy niin, että aikuisuuden kynnyksellä harrastukset jäävät. Viikot täyttyvät opiskelusta taikka töistä eikä vapaa-ajalla ole mukamas aikaa sitoutua harrastukseen. Jotkut jopa sanovat, ettei aikuisten kuulu tai tarvitse mitään harrastaa! Uuden vuoden alkaessa pian, kannustankin sinua miettimään uuden harrastuksen aloittamista. Oletko aina halunnut käydä kitaratunneilla, opetella sirkustemppuja, kisata voitosta joukkueurheilussa yhdessä muiden kanssa? Tärkeintä on se, että harrastus tuo iloa elämääsi!

Ensi viikolla alkaa myös Yeesin harrastustoiminta 13-29-vuotiaille nuorille Helsingissä – ehkä sieltä voisi löytyä myös sulle oma harrastus? Torstaina 18.1 alkaa Supaflyn kanssa yhteistyössä järjestetty graffititaide. Lisäksi helmikuussa on tarjolla sirkusta, jonka lupaan olevan hirmuisen hauskaa! Yeesin tulevat harrastuskertojen ajankohdat ja paikat löydät aina menovinkeistä.

Mukaan vapaaehtoiseksi harrastuskaveriksi?

Myös vapaaehtoistyö voi olla mahtava harrastus. Yeesin harrastuskaverina pääsee tapaamaan uusia ihmisiä, oppimaan uutta ja mahdollistamaan nuorille mielenterveyttä tukeva harrastuksen. Harrastuskaverien rooli on luoda hauskaa ja turvallista ilmapiiriä harrastusryhmissä muiden nuorien kanssa. Ilmoittaudu Yeesin vapaaehtoiseksi tai jos olet jo yeesiläinen, laita viestiä sara@yeesi.fi.