Seminaarin osallistujat ryhmäkuvassa

R niin kuin Rotterdam - matkapäiväkirja vapaaehtoisten silmin

Pauliina ja Fanni-Laura 18.12.2017

Vietimme 28.11.–1.12. Rotterdamissa kansainvälisessä nuorten mielenterveysseminaarissa. Matkalle lähti Suomesta muutama opettaja ja nuorisotyöntekijä, nuorisotutkija, Suomen Mielenterveysseuran työntekijä, Yeesistä Vilma sekä vapaaehtoiset Fanni-Laura ja Pauliina sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön edustaja. Seminaari oli järjestyksessään kolmas: edelliset seminaarit järjestettiin viime vuonna Hollannissa ja tänä kesänä Suomessa, Helsingissä.

Tiistain matkustuspäivä

Heti perille päästyämme tiistaina meitä odotti vastassa hollantilaiset nuoret. Jätimme kamat hotellille ja kävelimme syömään mielenkiintoiseen kahvilaan, joka työllisti rikosrekisteritaustaisia nuoria. Kahvilan perustaja piti perusteellisen tietoiskun kahvilan historiasta ja toimintatavoista, mahtava konsepti ja tärkeää työtä! Kävimme muutenkin reissumme aikana mitä mahtavimmissa mestoissa syömässä, mitkä Hollannin nuorisoasian neuvoston työntekijä Cilia meille oli valinnut. Oli tehdasrakennusta, taidegalleriaa ja väärin päin olevien talojen alla oleva meksikolaisrafla.

Tiistaina ruokailun jälkeen tapasimme myös nuoret Irlannista. Irlantilaiset tytöt eivät olleet ikinä matkustaneet ja olivat kovin ujoja – ainakin ekana päivänä! Heidän piti rauhoittaa puhettaan ja artikuloida, niin haastavaa englantia se oli! Onneksi kielikorva tottui hyvinkin pian, ja jo keskiviikkoaamuna meinasi Fanni toivottaa huomenet tällä kolmannella kotimaisella!

Tiistai-iltana saimme myös mahdollisuuden tutustua kauniiseen Rotterdamin kaupunkiin valoineen 195 metriä korkeasta Euromastista. Yksi reissun ehdottomista kohokohdista <3

Näkymä Rotterdamin Euromastista
Näkymä Rotterdamin Euromastista

Keskiviikko ja seminaarin aloitus

Seminaarin virallinen osuus alkoi, tiistaina teimme vain valmisteluja nuorten kanssa. Hotelli aamupala oli valitettavan hyvä, Fannin verensokeri nousi korkeuksiin (hän on diabeetikko) ja niin hän joutui pariksi tunniksi aamupäiväunille muiden jo työskennellessä. Koko loppuviikon vitsi olikin, kun Fanni aamuisin kulkee pitopöytien ohi vain omena saaliinaan… Mutta ylimääräisiä unia ei enää tarvittu ottaa, joten kaikki hyvin.

Seminaarissa käsiteltiin nuorten mielenterveyspalveluiden toimintaa eri maissa. Eri mailla on kuin onkin eri käytäntöjä, miten palvelut toimivat, ja huomasimme olevamme melko kiitollisia, että olemme suomalaisia. Ei ole muilla mailla vielä mielenterveystaitoja opetussuunnitelmassa… tai opetussuunnitelmaakaan, sikäli kun Irlannin opettajien koulutus on ainakin nuorten mukaan hyvin kyseenalaista. Kuitenkin, esimerkiksi mielenterveysalan kokemusasiantuntijatoiminta vaikutti kiinnostavalta Hollannissa, missä koulutus sisältyy valinnaisena kurssina sosiaalityöntekijän koulutukseen. Seminaarin puheenvuorot antoivat kokonaisuudessaan monipuolisia näkökulmia sekä konkreettista vertailupintaa siihen, miten hyvin me Suomessa toimimme nuorten mielenterveyden puolesta ja kuinka paljon suomalaisen yhteiskunnan koulujärjestelmää sekä hyvinvointivaltiomallia muualla Euroopassa arvostetaan! Vaikka paljon on tehtävää, voimme olla ylpeitä esimerkiksi Yeesin ainutlaatuisesta nuorilta nuorille-periaatteella tehtävästä edistävästä mielenterveystyöstä.

Torstaina hilpeyttä ilmassa

Torstaipäivä oli pitkä semmapäivä, eikä kaupoille ollut aikaa. Pauliina koitti selvittää materialismimekka Primarkin sijaintia, mutta lopulta tyytyi kohtaloonsa -  kauppaa ei tulisi löytymään Rotterdamin keskustasta. Onneksi tämän ahkeran metsätyksen myötä ainakin puolet seminaariosallistujista muistavat Pauliinan “that one girl who wanted to find Primark” ennemmin kuin Yeesin edustajana. 😉  Illalla torstaina ruokailun kruunasi eri maiden kansallistanssit, kun seminaarikävijät päästelivät höyryjä. Irlantilaista rivitanssia, Alankomaiden tanhua, Kreikan nopeutuvaa piirileikkiä ja omaa kansallisylpeyttämme letkajenkkaa tanssivat lähes koko porukka! Hotellille päästyämme nuoret seminaari-isännät kutsuivat vielä kaikki nuorikot pyjama-partyihin huoneeseensa, joskin muutama porukasta meni suoraan nukkumaan.

Perjantaina kotia kohti

Päivä alkoi liian aikaisin ja loppui liian myöhään. Aamupäivä oli seminaarin lopettelua ja puolen päivän jälkeen Pauliina ehti kuin ehtikin vielä lähikauppoihin samoilemaan, samalla kun Fanni etsi postia. Kentällä saimme odottaa useamman tunnin, sillä kone ei päässyt lähtemään Suomen lumitilanteen takia. Oli kuitenkin suloista kömpiä oman peiton alle yhden aikaan lauantaiyönä ja tietää, ettei ole aikaista herätystä!

Kiitos!

Kokonaisuudessaan reissusta jäi käteen äärettömän ihanat muistot sekä kasapäin uutta asiaa, jonka pureskelemiseen ja jäsentelyyn tulee varmasti käytettyä vielä tovi jos toinenkin. Oli hienoa, miten paljon tilaa nuorten äänelle seminaarin aikana annettiin ja kuinka vastaanottavaisia ja motivoituneita alan asiantuntijat olivat nuorten kokemusasiantuntijoiden ja maailman muuttajien mielipiteille ja ideoille! Koko seminaarin ydin - nuorten osallisuus - konkretisoitui ja toteutui läpi seminaarin.

Kiitos kaikista ihanista kohtaamisista, erityskiitos junnuille: David, Paul, Inge ja Nicole sekä Niamh, Gavin ja Sinead! Kiitos Yeesi, että päästiin mukaan, toivottavasti suunniteltu nuorisovaihtohanke saadaan järjestettyä lähivuosina!

- Fanni-Laura ja Pauliina