Yeesi2 (1 of 1)

Sosiaalinen media ei korvaa aitoa läsnäoloa

Taru 22.1.2018

Olen 26-vuotias – sitä sukupolvea, joka on saanut viettää lapsuutensa ilman sosiaalista mediaa. Teini-iässä liityin IRC-galleriaan ja täysi-ikäisyyden kynnyksellä Facebookiin, mutta en viettänyt niissä kovin aktiivisesti aikaani. Puhumattakaan siitä, että olisin jättänyt sosiaaliset suhteet vähemmälle somen takia. Hengailin kaiken liikenevän aikani kavereideni kanssa, kuten suurin osa  muistakin nuorista.

Nykyään sosiaalinen media on yhä useamman arjessa läsnä päivittäin. Yhä useammin huomaan sen luikertelevan myös sosiaalisiin tilanteisiin; asetellaan lounasta hyvännäköiseksi Instagram-kuvaa varten, kuvataan videota Snapchattiin, kerrotaan mitä joku julkkis on postannut blogiinsa ja näytetään hauskoja meemejä.

Tämä kaikki on tietyssä määrin täysin fine. Jossain vaiheessa tulee kuitenkin sellainen olo, että hei, haluan tietää mitä sinulle kuuluu – en mitä joku bloggari on syönyt aamupalaksi. Osaan itsekin selailla IG:tä ja katsoa kissavideoita – haluan tehdä jotain muuta silloin kun tapaan läheisiäni. En (toivottavasti?) ole yksin ajatusteni kanssa.

Tämä onkin saanut minut viime aikoina miettimään, millaisia sosiaalisia suhteita somen parissa kasvanut nuori muodostaa? Entä miten nuori tulee kohdatuksi maailmassa, jossa lukuisat keskustelut käydään sosiaalisen median välityksellä ja tykkäykset määrittelevät kuinka suosittu olet? Kokeeko kyseinen nuori tulevansa aidosti nähdyksi ja kuulluksi, jos keskustelukumppanin huomio on hauskassa meemissä toisen kuulumisten sijaan?

Jos minä nuorena aikuisena koen toisinaan yksinäisyyttä somemaailmassa, mitä kokee vasta itseään etsivä ja kenties epävarmakin nuori?

On täysin ymmärrettävää, että sosiaalisen median parissa kasvaneet nuoret, eivät välttämättä koe muuttuvia sosiaalisia suhteita ongelmaksi. Kaikkeen tottuu. En kuitenkaan voi olla miettimättä, miten tämä vaikuttaa nuorten ihmissuhteisiin ja kohdatuksi tulemisen kokemukselle. Puhumattakaan sosiaalisista taidoista. Jos on tottunut pitämään katseen puhelimen ruudulla, tuntuuko katsekontakti jopa kiusalliselta?

Sosiaalinen media tullut jäädäkseen ja sen mukaan on elettävä. Älkääkä käsittäkö väärin – sosiaalinen media on mahtava juttu ja itse olen tekemisissä somen parissa päivittäin työnikin puolesta. Sosiaalinen media on luonut paljon uusia työpaikkoja ja mahdollistaa helpon yhteydenpidon kauempana asuvien läheisten kanssa. Lisäksi se on myös oiva alusta itsensä ilmaisuun ja verkostoitumiseen, monien muiden kivojen juttujen lisäksi.

Tapoja vuorovaikuttaa ja kommunikoida tulee jatkuvasti lisää, mutta ainakin yksi asia pysyy muuttumattomana: Sosiaalinen media ei korvaa aitoa läsnäoloa. On täysin eri asia aistia keskustelukumppanin tunteet ilmeiden ja eleiden kautta. Tarvitsemme muita ihmisiä: Suurin yhteys ja läheisyys syntyvät aidossa, läsnäolevassa vuorovaikutuksessa – ei hauskojen meemien, hymiöiden, tai edes videoyhteyden välityksellä.

Me kaikki haluamme tulla kohdatuiksi ja hyväksytyiksi. Muista siis vaalia sosiaalisia suhteitasi; ole läsnä, kerro että välität ja kysy mitä toiselle kuuluu.

Taru Tammikallio, Yeesin vapaaehtoinen, bloggaaja ja sisällöntuottaja