Purjehdusveneitä aurinkoisessa laiturissa

Kohti Atlantia ja sen yli, osa II - Mieli matkalla

Heikki 5.4.2019

Terveiset Karibian Antigua & Barbudalta!

Kuten aiemmassa blogissa kerroin, maaliskuun alkupuolella sain mahdollisuuden toteuttaa yhden unelmistani ja lähteä purjehtimaan Atlantin ylitse. Työnantajan, työkavereiden ja kotipuolen tuella käytin tilaisuuden hyväkseni.

Valmistautuminen reissuun oli stressaavaa puuhaa, kun mietin mitä kaikkea tarvitsen mukaan. Lisäksi piti saada työasiat järjestykseen ja kiireiset asiat hoidettua pois alta. Toivottavasti kaikki on saatu nyt mallilleen. Virheitä on paha korjata keskeltä Atlantia ilman verkkoyhteyttä. Ainakaan enempää tavaraa ei olisi mahtunut mukaan.

Saavuin turvallisesti perille aprillipäivänä 1.4.2019. Reissuun lähtö ei kuitenkaan ollut aprillipilaa, vaan totisinta totta.Täällä on melko lämmin ja pientä tuulta. Joudumme kuitenkin odottamaan sopivaa sääikkunaa ennen lähtöä. Tarkoituksena on lähteä purjehtimaan kohti Eurooppaa loppuviikosta. Matkan tekoa voit seurata täältä!

Tutustumista itseeni ja ajatuksiini

Matka on minulle eräänlainen mielenterveysmatka, jonka aikana otan etäisyyttä nopeatempoiseen elämään ja työhön. Pyrin oppimaan ja tutustumaan itseeni ja ajatuksiini. Nyky-yhteiskunnassa ahdistusta aiheuttavat monet asiat. Elämän hektisyys, työ- ja opiskeluelämän paineet, ilmastonmuutos ja informaatiotulva. Purjehdus on itselleni tapa ottaa etäisyyttä asioihin ja ottaa läheisyyttä itseeni. Meri on minulle vuorostaan elementti, joka tyhjentää mielen.

Odotan, että reissu opettaa monenlaisia uusia taitoja. Meitä on seitsemän toisilleen verrattain tuntematonta ihmistä 5-6 viikkoa 17-metrisessä veneessä. Omaa rauhaa on siis melko vähän ja sosiaalisia tilanteita on paljon. On kiinnostava nähdä, miten väsymys, nälkä ja paine vaikuttavat omaan käyttäytymiseen ja mielenterveyteen. Ääriolosuhteissa näiden asioiden vaikutus luultavasti vain kasvaa ja mielenterveystaidot tulevat entistä tärkeämmiksi, niin tunteiden sääntelyn kuin vuorovaikutustaitojenkin näkökulmasta.

Jo nyt olen huomannut, että päiväkirjan kirjoittaminen on ollut minulle hyvä tapa purkaa tunteita ja ajatuksia. Siitä tulee myös luultavasti aika mielenkiintoinen matkamuisto reissun jälkeen.

MieliMatka eli aie tehdä hyvää

Kovasta valmistautumishopusta huolimatta käytin verrattain paljon aikaa miettien, miten voisin tehdä hyvää reissun aikana. Sain ajatuksen MieliMatkasta eli pienestä keräyksestä nuorten mielenterveyden edistämiseksi.

Perustin siis MieliPotin, johon toivon lahjoituksia nuorten mielenterveystyöhön Suomen Mielenterveysseuran kautta. Ajatuksena on, että pienelläkin lahjoituksella voi auttaa.

Toivon, että MieliMatkan aikana kerätyt varat käytetään nuorten mielenterveystaitojen vahvistamiseen, jotta jokainen nuori voisi löytää tapoja tutustua omiin ajatuksiinsa ja löytää oman juttunsa. Haluan, että jokaisella nuorella on mahdollisuus tavoitella omia unelmiaan.

MieliPottiin voit osallistua tämän linkin kautta: MieliPotti!

Matka jatkuu seuraavaksi kohti Azoreita ja sieltä Ranskaan.

Supervoimia kaikille!

Ps. Yritän kirjoittaa seuraavan tekstin, kun olemme saapuneet Azoreille!