IMG_20180705_164958_514

Kohti Atlantia ja sen yli

Heikki 20.3.2019

”Kyllä on jännittävää elää, ajatteli Muumipeikko. Kaikki voi hetkessä kääntyä ihan ylösalaisin – ilman mitään syytä.”

Tove Jansson, Muumipappa ja meri

Aloitin työt Yeesissä vuonna 2015 marraskuussa. Ensimmäisinä työviikkoinani pääsin osallistumaan Emmin ja Pilvin läksiäisiin. Yhtenä ohjelmanumerona oli Unelma -työpaja, jossa jokainen osallistuja pääsi tunnin ajan pohtimaan omia unelmiaan. Uutena yeesiläisenä tämä oli hyvää perehdytystä järjestön tekemään työhön.

En muista enää tarkalleen kaikkia harjoitteita, joita työpajaan kuului, mutta yksi jäi selkeästi mieleen. Harjoituksessa kirjoitettiin tai piirrettiin värikkäälle kartonginpalaselle kolme unelmaa, joita kohti haluaisi elämässään mennä.

Tehtävä oli minulle jotenkin haastava, koska en ollut juurikaan pohtinut unelmiani aiemmin. Ehkä aikaisemmin tavoitteeni olivat olleet saada opinnot päätökseen ja päästä kiinni työelämään. Nämä asiat olivat jo jokseenkin hyvällä mallilla Yeesiin saapuessani. Unelmien pohdinta tuli siis hyvään saumaan.

Mitä sitten kirjoitin tuohon 10x10cm kokoiselle oranssille lapulle, jonka olin saanut eteeni?

Rustasin lappuun kolme unelmaa:

  1. Oma koti.
  2. Oma purjevene.
  3. Purjehdi Atlantin ylitse.

Unelmien sanominen ääneen

Lapun kirjoittamisesta on kulunut yli kolme vuotta, mutta mitä kirjoittamilleni unelmille kuuluu nyt?

  1. Pari vuotta sitten ostimme ensimmäisen oman asunnon, jonka remontoimme kodiksi.
  2. Viime keväänä hankin purjeveneen, jonka nimeksi tuli Nacho Fantastico.
  3. Kolmas unelma on kuitenkin vielä toteutumatta.

Ajattelin, että Atlantin yli purjehtiminen on enemmänkin pilvihattaraa kuin saavutettavissa oleva asia. Henkiseksi deadlineksi olin määritellyt 40 ikävuoden rajapyykin, josko ennen sitä pääsisin valtameren yli.

Muutama viikko sitten uudet toimistonaapurimme tulivat tutustumaan meidän tyyppeihin ja puheeksi tuli purjehtiminen. Tulin ohimennen maininneeksi unelmastani purjehtia Atlantin yli ja selvisi, että eräs uusista naapureistamme oli tällaisen retken tehnyt! Samalla hän kertoi tuntevansa kapteenin, joka paraikaa etsi miehistöä vastaavalle purjehdukselle, joka alkaisi huhtikuussa.

Sain kapteenin yhteystiedot, mutta miten kehtaisin laittaa tuntemattomalle ihmiselle viestiä näin absurdista tilanteesta?

Tässä kohtaa työtoverit astuivat mukaan kuvioon. He innostuivat ajatuksesta, että pääsisin toteuttamaan unelmaani. He tsemppasivat minua lähettämään viestin. Ja niin lopulta sitten tein sen keskusteltuani vaimon kanssa mahdollisuudesta.

Kului monta päivää ja päivittelin Messengeriä päivittäin odottaen viestiä. Yhtenä päivänä sain WhatsApp -puhelun tuntemattomasta numerosta. Se oli Atlantin ylitykselle lähtevän veneen kapteeni, joka kertoi, että minulle voisi olla paikka veneessä. Olin iloinen ja peloissani.

Päässä pyörivät kysymykset: Onko minusta siihen? Tuleeko tämä liian nopeasti? Saanko työt järjestettyä? Lähtöön oli kuitenkin enää vajaa kuukausi.

Tukea joka puolelta unelman toteuttamiseen

Illalla kerroin puhelusta vaimolleni ja hän oli edelleen myötämielinen ajatukselle. Siitä olen äärimmäisen kiitollinen hänelle.

Seuraavana aamuna kerroin asiasta työyhteisölle. Mietin etukäteen reaktiota. Käytäväkeskustelusta oli tullut konkretiaa. Onnekseni työtoverini olivat edelleen aivan liekeissä ideasta, että lähtisin purjehdukselle (toki mietin, että näinkö paljon minua tarvitaan. :D). Edelleen olen kiitollinen työyhteisölleni järjettömästä tsemppauksesta ja tuesta.

Seuraava etappi unelman toteuttamisessa oli kysyä työnantajan näkemystä ideaan. Laitoin viestiä hallituksen puheenjohtajalle Sennille. Sanoin, että nyt olisi tällainen tilanne ja mitä hän olisi mieltä asiasta. Senni sanoi, että homma ei ainakaan töistä voi jäädä kiinni.

WA-puhelusta kului kaksi päivää siihen, että ostin lentoliput Antiqua & Barbudalle, josta purjehdus lähtee huhtikuun alussa.

Unelmat voivat näyttää tietä

Omalla kohdallani unelmien toteuttamiseen on tarvittu hyvää tuuria, toisten ihmisten tsemppausta ja rohkeutta (tai tyhmyyttä). Elämä unelmien tavoittelun ympärillä ei ole ollut aina helppo, vaan siihen on kuulunut monia kuoppia ja kivikoita. Kuten elämään yleensäkin kuuluu.

Erilaisten elämäntilanteiden ja vaikeiden asioiden ympärillä unelmat ovat olleet minulle eräänlaisia majakoiden heijastamia valoja, jotka ovat osoittaneet kulkusuuntaa.

Voin sanoa olevani onnekas, että olen löytänyt unelmia ja päässyt jopa toteuttamaan niitä. Huomasin kuitenkin konkreettisesti, kuinka tärkeää on sanoa unelmiaa ääneen. Siten ne saattavat jopa toteutua.

Myötätuulisin terveisin,

Yeesin Heikki