OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lisää ymmärrystä ympäristötunteista

Osallistun tänä syksynä Helsingin seudun kesäyliopiston kurssille, jossa käsitellään ympäristöahdistusta. Ensimmäisellä kurssikerralla iloitsin erityisesti siitä, miten monipuolisesti aihetta lähestyttiin. Kurssin opettaja, sosiaalipsykologi Leena Koivula, kirjoitti lokakuussa Kesäyliopiston blogissa ympäristötunteista. Kirjoituksessa Leena käsittelee monia niitä ajatuksia, joita minulle jäi päällimmäisenä mieleen ensimmäisestä kurssikerrasta. Seuraavassa neljä niistä keskeisintä.

ympäristöahdistus on tiedostavan ihmisen luonnollinen reaktio

Pidin Leenan ajatuksesta siitä, että ympäristöahdistus ei ole merkki heikkoudesta vaan vahvuudesta, viisaudesta ja empatiakyvystä. Faktat ovat hyvin tiedossa ja ne ovat ahdistavia (tsekkaa esimerkiksi oma hiilijalanjälkesi Sitran elämäntapatestillä). Vaatii uskallusta kohdata ikävä totuus, ymmärrystä ottaa asioista selvää ja empatiakykyä nähdä maapallon ja sen lajiston hätä.

ei ole vain yhtä oikeaa tapaa reagoida

Ennen kurssia pohdin henkilökohtaista suhtautumistani aiheeseen. Huomasin, että vaikka en kiellä tilanteen vakavuutta, tapani on etsiä positiivista sieltäkin, mistä sitä on joskus vaikea löytää. Vieraskynä kirjoituksessaan Leena toteaa, että “on lahja, että ihminen osaa nähdä hyviä asioita vaikeina hetkinä”. Ei enää ahdistanut niin paljon, ettei enempää ahdista.

ympäristöahdistuksen kääntäminen voimavaraksi

Mitä ympäristöahdistukselle voi sitten tehdä? Leena kirjoittaa, että “hyvä tilanne on silloin, kun tunteet valjastuvat omien arvojen mukaisiksi elämäntavoiksi ja toiminnaksi ympäristön hyväksi”. Rosemary Randallin mukaan kolme tärkeintä asiaa, mitä voi tehdä ovat yhteiskunnallinen vaikuttaminen konkreettisella toiminnalla, vertaistuki ja tunteiden jakaminen sekä omat ympäristöystävälliset valinnat. Jos nämä eivät riitä, katso myös tutkija Panu Pihkalan 10 suositusta ympäristöahdistuneelle.

ympäristötunteet ansaitsevat tulla kuulluksi

“Ympäristötunteille ja niiden kohtaamiselle on tärkeä löytää tilaa” Leena kirjoittaa. Jo ensimmäisellä kurssikerralla koin itse konkreettisesti, miten paljon ympäristöön liittyvien tunteiden sanoittaminen yhdessä muiden kanssa kevensi oloa. Toivon, että myös Yeesi voi olla yksi sellainen paikka, jossa ympäristöön liittyviä tunteita voi käsitellä.

Sonja Raunio

Master of the Big Picture