Yeesi edistää nuorten mielenterveyttä nuorten omia voimavaroja vahvistamalla.

Lue lisää meistä.

Hymyilevä henkilö

Positiivinen kierre

Fanni 13.9.2017

”Milloin viimeksi sä sait jonkun hymyilemään? Ai miten sillai tehdään? Se on hei iisii, mä autan!”

Ihminen on sosiaalinen otus ja se, mitä me sanotaan ja jätetään sanomatta, tehdään ja ollaan tekemättä, vaikuttaa paljon siihen, miten me maailma nähdään sekä miten me itsemme nähdään. Vanhat sanonnat kuten ”itku pitkästä ilosta” ja ”kissa kiitoksella elää” on tosi tylsiä, sillä ihan oikeasti kauniilla sanoilla ja ilolla on suuri merkitys ihmisen hyvinvointiin.

Mä toimin heti kohta lukion jälkeen vuoden luokanopettajana ja tein luokkani kanssa pienen ”ihmiskokeen”. Mä aloitin vuoden alussa viikoittaisen Kiitoslistan pitämisen; sillon just, kun uuden luokan ryhmädynamiikka ei vielä ollut ”ihan kauhean kiva”. Kiitoslistan aikana jokainen, joka halusi sai kertoa, mistä ovat kiitollisia, on tullut iloiseksi ja mistä ylipäänsä siis haluaa kiittää. Kiitoksen sai meillä osoittaa luokkakaverille, jotta hän kuuli sen. Usein aiheet olivat simppeleitä, kuten oven avaamista, välitunnille mennessä odottamista, kivasti sanomista ja vaikka kynän lainaamista. Kiitoslistan aikana kiittävä oppilas sai rauhassa kertoa, mistä kiittää, niin, että koko luokka kuunteli. Jokaisen ”listauksen” (näitähän ei mihinkään kirjoitettu) jälkeen ko. oppilaalle ja kiitoksen aiheelle taputettiin ja opettajana vielä kiitin molempia eleestä, ja niin oli seuraavan vuoro.

Mä todella yllätyin, että Kiitoslista tuli meidän luokalla olemaan monesti se viikon odotetuin hetki! Silti, vähän kun ilmiötä tutkin, mä huomasin kyllä syyn. Koulussa on hetkistä! Jo neljäsluokkalaisetkin tuntee, kuinka paineet kasvaa ja pitäis oppia ja aika kuluu. Meillä Kiitoslista oli rutiini, joka pysäytti kiireen. Rutiini, joka oli tarpeeksi harvoin, että siihen jaksoi keskittyä; mutta tarpeeksi usein, että sitä ei hirveen kauaa tarvinnut odottaa eikä se unohtunut. Listatuokion aikana oppilaat saivat positiivista huomiota osakseen, ja aika nopeasti kiitoksen aiheet lisääntyivät! Melko pian jopa ne perinteiset luokan enkävänkät innostuivat osallistumaan. Lapset alkoivat eivät vain odottaa, että pääsisivät kiittämään, mutta myös tekemään ystävällisiä tekoja, jotka muut sitten huomasivat. Positiivisen sanominen ääneen alkoi tuottaa positiivisia tekoja, joita taas positiivisesti huomattiin ja niin oli kierre syntynyt! Ja kas kumma, luokan yhteishenki alkoi parantua!

Koska sä avasit oven vieraalle? Sanoitko sä kaverille, että sen tukka näytti hyvältä, kun ajattelit niin? Ihminen on sikäli hassu, että sitä, mitä se näkee ja kuulee, se alkaa myös uskoa! Masentuneita kehotetaan hymyilemään peilikuvalleen, niin, että verkkokalvojen kautta piirtyy viesti aivoihin: ”Jaahas! Olen iloinen!” Tarpeeksi tuijoteltuaan (kokeile vaikka), alkaa oikeasti hymyilyttää! Kun kaveri kikattaa vieressä alkaa väkisinkin itsekin naurattaa. Se, että joku sanoo sulle, että sulla on kaunis hymy kumma kyllä nostaa suupieltä ylemmäs.

Ihmisten kesken positiivinen luo positiivista. Kun sä alat tietoisesti noteeraamaan ääneen positiivisia juttuja ympärillä, sä alat myös tiedostamatta etsiä niitä hyviä juttuja. Yksilötasolla samaa voi kokeilla vaikka positiivisuuspäiväkirjan avulla. Kuitenkin, sama ilmiö jakaantuu isommaksi, kun puhutaan ääneen: kun enemmän kuuluu kauniita sanoja ja vaikka kehumista, muutkin alkavat miettiä, mitä näkevät, ja yhtyvät huomaamaan ja toivottavasti jakamaan omalta osaltaan positiivisuutta.

Tämä ihmiskoe luokalla koski vain 17 oppilasta iältään 9-11 vuotta. Silti, siitä voi arvailla, miten se toimisi isossa mittakaavassa. Ota haaste vastaan, sano tänään kivasti kolmelle ihmiselle ja huomenna uudestaan. Kokeillaan, lähtiskö hyvä kiertämään! Jaa positiivisuutta, saa positiivisuutta!

– Fanni-Laura

P.S. Ootko jo nähnyt Yeesin Kehukupongin? Se on hauska keino aloittaa positiivinen piristäminen, jos ääneen kehuminen tuntuu hankalalta ;)

Yeesi on mukana #Lupapuuttua-kampanjassa nuorten kiusaamista ja yksinäisyyttä vastaan. Kampanja rohkaisee kaikkia arjen sankaritekoon eli huomaamaan ja puuttumaan. Juuri sinun välittämiselläsi voi olla iso merkitys.