Ajankohtaista

Olen toiminut Yeesin oppilaitosvierailijana syksystä 2024 saakka ja kauden viimeisten työpajojen ollessa takana päin halusin pysähtyä pohtimaan mielenterveyden edistämisen teemaa opiskelualani kulttuuriantropologian näkökulmasta. 

Mielenterveyden ymmärtämisen kulttuurisidonnaisuus

Kulttuurien tutkimukselle ominaisesti tarkastelen mielenterveyden teemaa moniulotteisena ilmiönä, joka on irrottamattomasti yhteydessä kulttuuriseen kontekstiin kussakin tarkasteltavassa ajassa ja paikassa. Kulttuuri kietoutuu kaikkeen toimintaamme – kuten talouteen, kieleen, maailmankuviin, ympäristöön ja terveyteen. 

Kulttuuri vaikuttaa siis myös siihen, kuinka ymmärrämme ja käsitteellistämme mielenterveyttä. Esimerkiksi suomalaisessa enemmistökulttuurissa mielenterveyttä määritellään usein hyvin Eurooppa-keskeisistä ja länsimaisista, biologiaan perustuvista olettamuksista ja näkökulmista käsin. Toisessa kulttuurissa mielenterveys saatetaan taas ymmärtää esimerkiksi hengellisyyden kautta tai siihen liittyvänä ilmiönä. Jos tarkastelemme mielenterveyden määrittelemistä kriittisesti, huomaamme, ettei ole olemassa vain yhtä universaalia, kaikki maailmankatsomukset yhdistävää ja yleispätevää tapaa ajatella mielenterveydestä. 

Yksilökeskeinen vai yhteisökeskeinen kulttuuri?

Kulttuurien tutkimus usein lähestyy tutkimuskohteena olevia ilmiöitä vertailemalla eri kulttuureita keskenään. Kulttuuristen ilmiöiden vertailun tarkoituksena ei ole kumota tai arvottaa eri maailmankatsomuksia ja arvoja, vaan tarjota vaihtoehtoja ja kiinnittää huomio niiden kulttuurisidonnaisuuteen. 

Mielenterveyttä tarkastellessa mielenkiintoista on esimerkiksi pohtia yksilökeskeisten eli individualististen ja yhteisökeskeisten eli kollektiivisten kulttuurien vaikutuksia yksilön mielenterveyteen. Siinä missä yksilökeskeinen kulttuuri usein arvostaa yksin pärjäämistä ja on luonteeltaan suorituskeskeinen, yhteisökeskeisessä kulttuurissa vastoinkäymiset usein otetaan kollektiivisesti vastaan ja yhteisön etu on sen jäsenten etu. Suomalaista enemmistökulttuuria voitaisiin esimerkiksi kuvailla yksilökeskeiseksi, sillä yksilön itsenäisyyttä korostetaan erityisesti ja suorituskeskeinen menestyspuhe henkilöidään useimmiten yksilöihin. 

Historiallisen taustan ja sopeutumiskyvyn merkitys

Jokaisen alueen omaan historiaan kuuluu väistämättä erilaisia yhteiskunnan kollektiiviseen eli yhteisölliseen muistiin jääneitä positiivisia tai negatiivisia tapahtumia, jotka selittävät osittain kulttuurisia eroja. Kollektiivinen muisti vaikuttaa meissä vielä useiden sukupolvien jälkeen. On myös kulttuurikohtaista, kuinka erilaiset yhteisöt ovat oppineet kohtaamaan suuria kriisejä ja miten yhteisöllinen resilienssi eli kyky selviytyä, sopeutua ja palautua vaikeista tilanteista on historian tapahtumien myötä kehittynyt. Yhteisön resilienssi vaikuttaa täten myös yksilön sopeutumis- ja selviytymiskykyyn, joka on esimerkki hyvää mielenterveyttä edistävistä mielenterveystaidoista. 

Mielenterveyden edistämisen tasot

Erityisesti mediakeskustelussa usein korostuu se, kuinka mielenterveyteen liittyvistä ilmiöistä keskustellaan tavalla, joka korostaa yksilön ominaisuuksia ja vastuuta. Mielenterveys ja sen edistäminen eivät kuitenkaan koskaan ole pelkästään yksilön omassa vaikutuspiirissä, sillä emme elä irrallisena ympäröivien yhteisöjen, yhteiskunnan ja kulttuurin vaikutuksesta. 

Moninaisuuden arvostamisen ja avoimuuden tasot sekä yhteiskunnan normit vaikuttavat kaikki väistämättä yksilön mielenterveyteen. Moninaisuuden arvostamisen puute voi johtaa esimerkiksi vähemmistöstressiin, vähemmistöasemaan perustuvan syrjinnän ja ennakkoluulojen tai niiden uhan aiheuttamaan stressiin. Mikäli taas kulttuuri arvostaa moninaisuutta, tarjoaa se yhdenvertaisemmat lähtökohdat turvallisuuden kokemukseen ja osallisuuteen. 

Nuorten oivalluksia kulttuurin vaikutuksesta mielenterveyteen

Yeesin oppilaitosvierailijana olen päässyt kuulemaan, kuinka taitavasti nuoret tunnistavat ympäristön ja kulttuurin vaikutuksia mielenterveyteen ja sen edistämiseen. Näissä keskusteluissa ovat korostuneet erityisesti luonto, valoisa ja pimeä aika, hiljaisuuden kulttuuri, yksilökeskeisyys, yhteiskunnan normit ja odotukset sekä kulttuuriset erityispiirteet saunomisesta small talkin välttelyyn. 

Rohkaisen kaikkia pysähtymään sen äärelle, miten mielenterveyttä voitaisiin tarkastella nämä kulttuuriset erityispiirteet huomioiden, kulttuurisensitiivisesti. Mielenterveyden edistämisnäkökulmasta olisi tärkeää pohtia myös sitä, kuinka kulttuuri voi vahvistaa voimavaroja, lisätä yhteenkuuluvuutta sekä luoda ilon, toivon ja merkityksellisyyden kokemuksia. 

Kirjoittajana toimi Yeesin oppilaitosvierailija Jenna Mutanen.